5.8.2017

Tapetilla täällä juuri nyt

Suomessa kohistaan sotesta, persujen hajoamisesta ja presidentinvaaliehdokkaista, täällä puolen palloa on tietenkin omat kesto- tai hälinäaiheensa. Millaisia näkyviä uutisia Länsi-Australiassa näkee mediassa juuri nyt (tai pidemmällä aikavälilllä kestoaiheiden tapauksessa...).

Australian kansalaisuus. Australian hallitus päätti vuoden alussa, että tiukennetaanpa kansalaisuuden saannin ehtoja. Päätös tiukennuksesta tuli voimaan 20. huhtikuuta. Mutta, laki tiukennuksesta ei ole vielä mennyt läpi eli kukaan - eivät poliitikot, eivät viranomaiset - ei tiedä, mitä tiukennus pitää sisällään eli miten kansalaiseksi nyt sitten pääsee.

Aiempi ehto oli, että maassa on pitänyt asua vähintään neljä vuotta yhteensä, joista kaksi vuotta PR-, permanent residency- eli pysyvällä oleskeluluvalla. Nyt ehdoksi ilmeisesti tulee, että maassa on pitänyt asua vähintään neljä vuotta PR-viisumilla, jonka usein saa vasta muutaman vuoden muulla viisumilla oleskelun jälkeen. Esimerkiksi E:n veli on asunut maassa jo 7 vuotta, joista osan WH:lla eli nuorille tarkoitetulla working holiday-viisumilla, osan opiskelijaviisumilla ja nyt kolme vuotta PR:llä. Hänen pitää siis vielä odottaa vuosi ennenkuin kansalaisuustestin ovi aukeaa.

Tilanne on limbo, koska kukaan ei tiedä eikä voi neuvoa, millä ehdoilla kansalaisuuden saa. Kuuma peruna on kielitaito. Tähänkin asti PR-viisumin saannin ehtona on ollut välttävä kielitaito (pärjää arjessa), mutta kielitaidon testaus on vaihdellut henkilöstä riippuen. Viisumiin on voinut saada lisäpisteitä hyvästä kielitaidosta, mutta ilman kielitestiäkin on viisumin voinut saada, jos on kotoisin maasta, jonka pääkieli on englanti, tai jos pisteet muuten riittävät viisumirajaan esim. pitkän työkokemuksen kautta.

Nyt hallitus aikoo vaatia, että kansalaisuuden ehdoksi laitetaan ns. yliopistotason englanti, IELTS-testin tulos 6. Tämä on aiheuttanut paljon haloota, koska a) läheskään kaikki maahanmuuttajat eivät tule opiskelemaan, esim. kiinalaiset isovanhemmat jotka muuttavat lastenlapsia hoitamaan; b) läheskään kaikilla ausseillakaan ei ole yliopistotutkintoa eikä tarvetta tai halua sellaista hankkia - eivätkä he myöskään puhu yliopistotason englantia; ja c) tänne on aikojen saatossa muuttanut paljon väkeä, jotka ovat oppineet englannin vasta paikan päällä ja pärjänneet silti elämässä aivan hyvin.

IELTS-testissä on ongelma, että sen tulosta ei lasketa keskiarvona, vaan kaikista osa-alueista (kuuntelu, puhe, luetun ymmärtäminen ja tekstintuotto) pitäisi saada vähintään tulos 6 (asteikolla 1-10) kelvatakseen. Itse sain aikoinaan tuloksen 7 opiskeltuani englantia kolmosluokasta asti ja asuttuani Kanadassa ennen Australiaan muuttoa, eli 6 on aika tiukka raja monelle. Testissä nimittäin jännittää, hermostuttaa, osa kysymyksistä on hieman kompamaisia, ja jos esim. tavaus ja välimerkkien käyttö ei ole hallussa täydellisesti, menettää helposti pisteitä. On siis mahdollista ja jopa todennäköistä, että iso osa hakijoista ei tule testiä läpäisemään, vaikka pärjäävät aivan hyvin normielämässä Australiassa.

Tämä voi luoda Australiaan kahden kerroksen yhteiskunnan, jossa osa saa äänestää ja osa ei, mutta muuten elävät samojen oikeuksien ja velvollisuuksien mukaan. Suomen kansalaisuuteen vaaditaan vähintään yleisen kielitutkinnon taitotaso 3, joka kuvauksen perusteella näyttää vastaavan IELTS-testin tasoa 4 tai 5 (ymmärtää suurimman osan puhekielestä, pärjää arjessa, tekee joitain kielivirheitä, pystyy toimimaan ammatissa). Jos Suomessa alettaisiin vaatia äidinkielen yo-kokeen läpäisyä esim. tuloksella 8 kansalaisuuden saamiseksi, sitä tuskin pitäisi realistisena vaatimuksena kukaan muu kuin Laura Huhtasaari.

GST eli ALV. Aussilan ALV on 10% tuotteiden hinnasta ja sen tasosta ei ole keskustelua, mutta ALV-tulojen jakamisesta kyllä. Jokainen osavaltio tilittää alueellaan kertyneet ALVit liittovaltion holveihin, josta summa jaetaan takaisin osavaltioiden käyttöön tietyllä laskukaavalla, ottaen huomioon osavaltion väestömäärän, menot ja muut tulot. WA, Länsi-Australia, on pitkään ollut maksumiespuolella, koska täällä oli n. vuodesta 2003 nousukausi ja 2010-luvun alun paikkeilla hurja piikki kaivosalan tuotannossa ja tienesteissä. 2014-15 alkoi kuitenkin lamanpoikanen näkyä ja WA ei ole enää pariin vuoteen tuottanut läheskään samaa määrää rahaa kuin ennen.

Liittovaltiolle tilitetyistä ALVeista WA saa takaisin vain 34% ja tämähän on osavaltion poliitikkojen murheenkryyni ja valitusvirsi #1, mielestäni aiheesta. Hyvinä aikoina voi tietenkin tukea muita alueita, mutta nyt laman laahatessa prosentin tulisi olla reilumpi. Australian pääministeri ei kuitenkaan ole kiinnostunut rukkaamaan osuuksia - miksipä olisi, hänelle helpompaa, että asiat rullaavat kuten ennenkin.

Tavalliselle tallaajalle lama näkyy esim. siinä, että keskustan toimistoista ja liiketiloista on jopa joka viides tyhjillään. Nyt pahimmoilleen vielä Perthin keskustan kaksi suurinta ostoskeskusta menevät remonttiin yhtä aikaa - Forrest Chase ja Raine Square - eli keskusta näyttää aavekaupungilta ainakin vuoden 2018 loppuun. Työpaikkani ympäristö ydinkeskustassa on selkeästi hiljentynyt eikä mistään näy, että Perth on kuitenkin lähes kahden miljoonan asukkaan metropoli. Enemmän tunnelma on luokkaa Kuopio, 100 000 asukasta ja rapiat.

Jos olet aikeissa muuttaa tai tulla vierailemaan Perthiin, kannattaa harkita, voiko matkaa siirtää vuodella, jos töitä ja tekemistä etsit. Toivottavasti vuoden 2018 mittaan piristyy!

Pakolaiset. Vaikka kaoottisin pakolaisaalto näyttää olevan ohi, kestoaihe uutisissa on Australian detention centret eli säilökeskukset. Nämä eivät ole Australian valtion sisällä pääsääntöisesti vaan ulkoistettu naapurimaiden pikkusaarille, Papua-Uuden Guinean Manus-saarelle ja Nauru-valtion saarelle.

Australia kiertää kansainvälisiä sääntöjä julistamalla, että kaikki meriteitse maahan pyrkivät lähetetään ko. keskuksiin, jonne heidät jotakuinkin hylätään odottamaan prosessointia, mikä ei näytä koskaan tapahtuvan. Meriteitse saapuvia ei tulla koskaan päästämään Australian kamaralle, poliitikot uhoavat ja rasistit hurraavat. Australiaan ei voi ilman viisumia tulla mitenkään muuten kuin meriteitse, koska lentokoneet eivät ota kyytiin, jos ei ole näyttää voimassaolevaa viisumia. Turvapaikan hakeminen on YK:n määräämä kaikkien perusoikeus (artikla 14) eli käytännössä Australia on sulkenut itsensä turvapaikanhakumahdollisuuksien ulkopuolelle (paitsi pakolaisleirien kautta, mutta kaikki tietävät että niillä on miljoona kertaa enemmän väkeä kuin ehditään käsitellä).

Ymmärrän, että valtioiden pitää voida määrätä, montako ihmistä otetaan ja miten, mutta pakolaisten käsittelystä on tullut julmaa ja jopa kidutusluontoista (jotta muut turvapaikanhakijat pyrkisivät jonnekin muualle) sekä säälimätöntä poliittista peliä. Uusi-Seelanti on luvannut ottaa 600 pakolaista Australian keskuksista, mutta Australia ei anna heitä, koska pääministeri ehti väittää mediassa, että on sopinut Trumpin kanssa diilin: Australia ottaa USA:an pyrkiviä ihmisiä Etelä-Amerikasta, jos USA ottaa Australiaan pyrkiviä ihmisiä Aasiasta (mm. Afganistan, Sri Lanka, Pakistan, Iran). Eilen paljastui, että Trump oli vain nauranut mokomalle diilille, jota Aussilan pääministeri hehkutti onnistumisena aiemmin. Just joo. Nyt pakolaiset istuvat jumissa saarivankiloissa, koska Aussi-PM ei uskalla syödä uhmakkaita sanojaan ja päästää heitä maahan tai Uuteen-Seelantiin.

Saako äitiyssuunnitelmista kysyä työhaastattelussa? Australiassa on yhä tavatonta, että naispoliitikko etenee näkyvään asemaan, esim. puolueen johtoon. Viimeisin kohu ei sattunut Australiassa, mutta siitä uutisoitiin täälläkin: Uuden-Seelannin Työväenpuolueen johtoon valittiin nainen ja häneltä kysyttiin heti TV-haastattelussa, että mitenkäs äitiyssuunnitelmat, aiotko jäädä äitiyslomalle lähivuosina? Somekommentoinnista päätellen kysymys on yleinen myös työhaastatteluissa. Suomalainen ei voi ymmärtää koko kysymystä, koska se on Suomessa laiton ja yleensä mediallakin on sen verran tasa-arvo-älliä, ettei ala grillata naispoliitikkoja lapsista, päästäen miespoliitikot läpi seulan ilman kommentin kommenttia.

Eniten uutisoinnissa ihmetytti se, miten moni kommentoija, sekä nainen että mies, piti kysymystä aivan asiallisena ja oikeutettuna. "Tottakai pitää voida kysyä, koska työnantajan pitää voida tietää!" Täällä äitiysvapaa on vain 3kk, johon voi saada valtion avustusta toiset 3kk, jonka jälkeen kaikki vapaa otetaan omasta pussista. Näkemäni  mukaan useimmat äidit palaavat työelämään 12kk vapaan jälkeen osa-aikaisiksi. Osa jää kotiäideiksi, mutta ainakin Perthissä koulutetummat äidit yleensä palaavat uraansa jatkamaan ja tienaamaan perheelle.

Siihen nähden, miten liikkuvaista sakkia aussit ovat työelämässä, äitiysvapaan naulitseminen isoimmaksi ongelmaksi on lähinnä naurettavaa. Moni vaihtaa työpaikkaa lennosta lyhyellä varoitusajalla, ja etenkin nuoremmat lähtevät esim. matkustelemaan 6-12kk:ksi. Seniorimmatkin saattavat ottaa 3kk lomaa risteilyyn tai vaikkapa oman vanhemman hoitoon. Jos se äitiysvapaa niin paljon rassaa niin luulisi, että työnhakijoiden tulisi paljastaa kaikki mahdolliset lomasuunnitelmat ja esim. terveyskrempat, jotta työnantaja tietää, mitä odottaa. Ihan kuin työelämässä ja ihmiselämässä voisi  ylipäätään varautua ihan kaikkeen tai taata sen, että palkattu työntekijä pysyy pestissä aina ilman katkoja, sairaslomia tai mitään tuottavuustipahduksia.

Googlaamalla Australia News löytyy tälläinen osuvan kantaaottava kuva. (c) SBS.

5 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen postaus!
    Tietäen Australian tiukan viisumipolitiikan olenkin joskus miettinyt miten siellä suhtaudutaan pakolaisiin. Uutta tietoa siis minulle tuo pakolaisten säiliökeskuksiin sulkeminen.

    VastaaPoista
  2. Todella perinpohjainen ja mielenkiintoinen kirjoitus! Uutisten takaa harvoin saa analyysiä, tämä selitti paljon. Sekä oma tyttäreni että tytärpuoleni asuvat Australiassa, mutta eivät koskaan mainitse ikävistä puolista - tosin sinkkuina ja natiivi englantia puhuvina ongelmat eivät heitä koskekaan. Melkoisen konservatiivinen maa Australia, entä verrattuna Uuteen Seelantiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Australia on joissain asioissa konservatiivinen, joissain progressiivinen. Sukuopuoliroolit eivat ole yhta edistyneet kuin Suomessa mielestani, mutta tamakin on tapauskohtaista ja riippuu henkiloiden koulutustasosta, tyopaikasta jne, miten asioihin suhtaudutaan. Australia on kuitenkin Suomea kuusi kertaa suurempi maa ja taalla on vakea joka lahtoon, joten vain yhta kulttuuria ja asennetta ei ole. Uutta Seelantia en juuri tunne muuten kuin vaikuttaa paallisin puolin hyvin samanlaiselta :D

      Poista
  3. Asenteesi perussuomalaisia kohtaan muistuttaa lähinnä säälittävää koulukiusaamista. Australian pakolaispolitiikka on toimivaa, ja edustaa sitä mitä demokraattisilla vaaleilla valitut edustajat ovat linjaksi säätäneet Laborin epäonnistuneen politiikan jälkeen. Laborin epäonnistumisen vuoksi ongelmissa ylipäänsä ollaan, Trumpilla ei varmastikaan ollut sen kanssa mitään tekemistä. Suomen ja EU:n tulisi ehdottomasti ottaa Australian malli käyttöön, muuten Euroopalaiselle sivistykselle voidaan heittää hyvästit. Onneksi USAssa tätä jo harkitaankin, pian EU:n on pakko seurata perässä.

    VastaaPoista
  4. Anonyymi, ilmeisesti meilla on erittain erilainen kasitys koulukiusaamisesta! :D

    Et ilmeisesti lukenut tekstiani ajatuksella, jos siita jai paallimmaiseksi mieleen Trumpin syyttely (jota tekstissa ei ollut lainkaan) tai persujen kiusaaminen - tervetta kritiikkia pitaa ja saa esittaa kaikkia puolueita ja paatoksia kohtaan, kukaan ei ole taydellinen.

    En ole lainkaan samaa mielta, etta Australian pakolaispolitiikka on toimivaa, ja samaa mielta kanssani on yli puolet Australian aikuisvaestosta. En tieda, mihin ongelmiin viittaat (terroriuhka kenties?), silla taas ei ole mitaan tekemista Laborin kanssa vaan idan ja lannen konfliktien juuret ovat aika kaukana, jopa 600-luvulla historioitsijoiden mukaan. Eika lansi ole kehityksessa ollut mikaan puhtoinen ja viaton pulmunen. Suosittelen perehtymaan asioihin viimeisimpia vuosia pidemmalla mittakaavalla.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Julkaisen sen heti tarkistuksen jälkeen!